sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Hiuksia, harmaita...

Kävin sitten tosiaan siellä kampaajalla ja pitää sanoa, että olisin kuitenkin halunnut jotain erilaista mitä se mulle ehdotti. Maksoi taas hunajaa tietenkin vaikka laitettiinkin vain Luximaa.
Ens kerralla en ehkä näitä värejä enää halua.
Koetan kärsivällisesti tuota punaista väriä kasvatella pois vielä myös.
Vaaleat hiukset ei juuri haittaa, olen jo aiemmin todennut että sopivassa suhteessa vaalea sopii mulle ja lyhyet hiukset ennemmin kuin pitkät.
On outoa katsella itsestä noita kuvia, joissa latvat oli pitkät, runsaat ja paksut. En todellakaan niitä kaipaile takaisin. Ne oli todella huonokuntoiset hamput.
Kun mulla on lyhyemmät hiukset, mutta ei aivan lyhkäset, latvat kihartuvat itsestään mukavasti.
Kiva nähdä sellaista taipuvuutta omissa hapsissaan.
Kun oon nyt katsellut juurikasvuani, tuntuu että olisi tylsää jatkossa pitää hiuksia pelkästään tuon värisinä joskaan en halua enää täysin niitä värjätäkään läpi hiuksien.
Kovin pitkäksi en aio enää noita kasvattaa myöskään.
Miksi en tyytyisi lyhyeen koska se mulle hyvin sopii? Siis ei ihan lyhyeen mutta puolipitkään tai puolilyhyeen malliin.
Tuo pitkä tukka oli kyllä aika hankalahoitoinen kaikin tavoin, ei tarvii enää niin pitkää kasvattaa.
Myöhemmin pukkaa vähän kuvapäivityksiä taasen...

maanantai 28. lokakuuta 2013

Kampaajalle taasen?

Hitsi kun tätä kuontaloa katselee, väkisinkin funtsin että kampaaja vois olla bueno 2 viikon kuluttua. Joka tapauksessa kuukauden sisällä. Jotain sähäkkyyttä se kaipaisi.  
Joko leikkausta noille punertaville latvoille tai raitoja niihin lisää sekä Luximaa. 
Katsotaan...

tiistai 22. lokakuuta 2013

Voi apua miten ihana aihe jälleen!

Tuli taas puheeksi työkavereiden kanssa hiusten väri lounastunnilla. Ekaa kertaa oikeastaan oikein keskusteltiin aiheesta.
Eräällä heistä on ollut musta tukka aina, mutta nyt harmaantunut ja joutuu värjäämään aina juurikasvun vuoksi tai juurikasvua.
Yhdellä on ilmeisesti samanlainen maantien harmaa kuin mullakin, hänkin värjää vaaleaksi.
Kyselin että näyttääkö hiiukseni harmailta.
Kukaan ei sellaista myöntänyt. :)
Totta puhuen ei se harmaus ole niin pahan näköinen tuossa omassa hiuksessani.
Näyttää kuulemma haalistuneelta vaalealta väriltä tuo mun juurikasvu.
Onhan sekin tulkinta, mutta harmaa on haalistuneen näköinen hius.
Mä sanoisin että harmaannun nätisti ja huomaamattomasti näköjään.
Juurikasvut on pahoja ja törkeen näköisiä, joten tarvitsin kampaajan avukseni valitsemaan oikean sävyisen värin hälventämään sitä selkeää juurikasvua.
Se on onnistunut. En ehkä sittenkään oo turhaan heihin turvautunut.
Nautin siitä, että oma hiusvärini kasvaa ekaa kertaa vuosiin ja missä se kauhea harmaa on?
Harmaata mulla kasvaa nätisti metallinhohtoisessa sävyssä, mutta ei se niin hirveä asia ole, koska noin puolet hiuksista tuntuvat jo tuon värin saaneen.
En halua enää värjätä hiuksiani, koska juurikasvut on järkkyjä tässä tukassa.
Ja hiukset kärsii tavattomasti.
Tietysti raitoja varmaan tuun ottamaan jne. Luxima- sävyjä mutta nyt ei vedä mikään ruskea saati punainen eikä blondikaan niin kauheasti.
Pakko se on vaan uskoa että "luontoäiti" tietää mikä väri sopii ihoni väriin.
Olen niin monia vuosia väreillä lätrännyt että on jo aikakin antaa hiusten kasvaa ja olla mitkä ovat.
Jankutan varmaan samaa koko aika, mutta mulle tää on hieno juttu.
En oo ihaillut koskaan omien hiuksieni väriä näin saati ollut innoissani niistä!

tiistai 15. lokakuuta 2013

Vielä tästä projektista summailua

Rupesin tässä katsomaan juurikasvuani joka on jo varmaan 5-6 cm pitkä, tuossa edellisessä postauksessa on oikein kuvatkin niistä.
Nyt kun katselin, koen tyytyväisyyttä että tähän aloin.
Miksi värjätä aina hiuksiaan näkyvästi eri sävyiseksi kuin ne ovat?
Mulla oli aina se juurikasvukriisi, mutta nyt sitä ei enää ole kiusana. Olinkohan 30 v. kun viimeksi oli oma hiustenväri?
Okei, mä toteutan kyllä jatkossakin pelkillä sävytyksillä hiusvärin muuntamista mutta en sillai enää tyyliin joka kuukausi tms.
Nautin suunnattomasti sitä että ylitin itseni tässä ja lähdin tähän.
Nyt jo nautin siitä että oma hiusväri on kasvanut melko paljonkin esille kesän aikana.
Eikä se oo todellakaan pahan värinen. Latvoissa ei näy juurikasvun rajaa juurikaan, ellei ala varsin katsomaan. Olen harmaantunut siis nätisti, tasaisesti ja ihan kuin vaalentunut olisin.
Pitää jostain kaivaa esille vanhat kuvat joissa vielä saattaa olla omakin hiusväri joissakin.
Yhteen aikaan, 24-vuotiaana mulla oli tapana ottaa raitoja lyhyeseen tukkaan. Joskus ehkä tummensinkin vaihtelun vuoksi.

Lyhyen tukan värjäys ei ole sillä tavalla paha kuin pitkän. Se kuivatti aivan tajuttomasti hiuksia ja teki ne sellaseks "hampuksi".
Punaista innostuin välillä laittamaan pehkooni ja olihan se nätti mutta haalistui aika nopeasti.
Ylläpito on hankalaa, jos haluaa värin pitää tasaisesti.
Toisaalta taas punaisen saaminen hiuksista on vaikeata, koska se istuu kuin häkä ja tulee aina jossain kulmassa uudestaan esille.

Väreissä ei mitään vikaa ole, mutta tähän ikään asti värien kanssa puljanneena alkoi homma tympimään ja arveluttamaan, kuinka terveellistä se loppujen lopuksi on.
Etenkin se ainainen juurikasvu. Kampaajalla ei ole juuri hintaeroa, mikäli värjäytät vain juurikasvun.
Valitettavasti se on samanhintaista kuin koko pehkon värjäys.

Mulla paloi tähän tukkaan viimekerralla niin paljon rahaa jokatapauksessa, niin paljon että ei tee hetkeen mieli mennä tosiaankaan kampaamoon.
Eikä tarvitsekaan. Nyt saa mennä pari kuukautta näin ainakin, jollen pidempäänkin.
Tulee talvi pakkasineen ja olis hyvä saada niskaan tukkaa taasen. Jossain vaiheessa kai siistin tätä kun tarvis on.
Sitten voi varmasti tulla taas mallinmuutoksia matkan varrella...toki. Mutta oon oikeasti todella tyytyväinen että leikkautin tukkaani lyhyemmäksi nyt, ehkä liikaakin toisaalta.
Mutta meni 2-3 päivää ennenku pääsin asian kaa sinuiksi ja jätin pidennyksistä lopulta haaveet taakseni.
Mieluummin nyt kasvatan omaa hiusväriäni ja se näyttää oikeasti niin hyvältä että mitä siihen väriä saati raitoja nyt laittamaan?
Antaa niiden tulla! Kerrankin tervettä omaa hiusta!


maanantai 14. lokakuuta 2013

Harmahia pukkaa vai blondiudunko mä?


Joskus tulee välillä mieleen että voisin päivittää tätä. Taitaa olla sen verran tylsää luettavaa tämä "harmaiden kasvattaminen esille" että tää menee lähinnä omana seurantanani. No ei se midist. 
En koe vielä silti vanhentuneeni, kuuntelen mielelläni samaa poppia kuin 20 v. nuoremmat enkä ole Katri Helenaa alkanut vieläkään kuuntelemaan enkä käy lavatansseissa, karaokessa saati bingossakaan.
En edes osaa muuta tanssia kuin valssia juuri ja juuri. Muuten kyllä salsa, samba ja cha cha sujuu kyllä.
Myös voisin mielelläni tanssia Bass hunteria jne. musiikkia.

Hiusasiaa sitten. Hiusten lyhennys meni "hieman" överiksi, mutta ajatuksena oli että tukka alkoi olla vaikea roikottaa perässä ja hankalahoitoinenkin.
Monet värjäyksetkin varmana kuivatti pitkälle latvat.
Silti olin epävarma, leikkautanko mä vähän vai miten paljon mutta emme tulleet kampaajan kanssa aivan yhteisymmärrykseen kuinka paljon oli parempi leikata ja sanoin hetken mielijohteesta kai et lyhyeksi niskasta. 
Surin hiuksieni menetystä päivän pari.
Sitten ymmärsin itsekin että vaikka aikansa kestää saada ne pitkiksi, voin jättää kestovärit jatkossa ottamatta.
Sen sijaan raitoja ja Luximaa vaan noihin.
Eikä niitäkään kovin usein vaan joka toinen kuukausi vain korkeintaan.
Tässä kuvaa vielä miltä ne näyttää tänään sitten. 
Punainen on niin sitkeässä että kokeillaan raidoilla niidenkin häivytystä vähitellen.

 
 

torstai 19. syyskuuta 2013

Uusia suunnitelmia

Päätin tänään että säästän Glorious-hiustenpidennyksiin jotka aikonen ens vuoden puolella viimeistään ottaa. Pituutta mieluusti saisi olla 5-10 cm ja takahiuksissa on jotain 2-3 cm todennäköisemmin vasta lyhimmissä pituutta.
Kampaaja arveli että mulle pitäisi laittaa ainakin 80 osiota näihin että näyttäisi hyvältä.
Päätin siis alkaa säästämään näihin pidennyksiin. Kuulosti hyvältä ettei ne turmele omia hiuksia, helppoja ja hyviä sanoi olevan.
Todennäköisesti tulisi aika tuhkanvaaleat olemaan jos sellaisia värejä niistä löytyy.
Laittaminen maksaisi n. 580 €.
Huollot on 3-4 kk välein sitten. Huollot nopeita ja helppoja, kestävät 1,5 h kaiken kaikkiaan.
Mutta niin hintava on etten viitsi sen takia kuitenkaan mitään luottokorttiakaan vinguttaa.
Hurahdin siis kuitenkin pitkiin hiuksiin. :P
Niitä pidennyksiä odotellessa nyt sitten ja säästellessä...

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Kampaajalla käyntiä ja huima lasku

Tuli sitten vallan eri tulos tuosta kampaamoreissusta kuin odotin. Tukkaa lähti joo paljon mutta nyt tuntuu että niskaan olisi saanut enemmän jäädä. Niskani on arka paikka saamaan kylmää joten huivia vissiin pukkaa enemmän nyt seuraavat 6 kk...
En toki aio jäädä tähän lyhyeseen hiusmalliin, tämä oli vaan ns. nollauspiste josta alan kasvattamaan omaa tervettä hiustani.
Tää uhraus piti tehdä, mutta toivon että ennen talvea ehtisi edes jonkin verran tukka kasvaa.
Jatkossa ajattelin kokeilla enemmän raitoja ja Luximaa eri sävyissään, jopa tummemmissakin jos joskus siltä tuntuu.
Ne on siitä hyviä värejä että ne eivät värjää ja ns. tapa hiusta, vaan sävyttävät. Kestosta en tiedä miten pitkään pysyy sävy hiuksissa.
Raitoja aion ottaa jonkin verran varmaan.

Mutta tänään ei mielestäni aivan onnistunut tuo kampaukseni, olihan se toki kovin työlästä hommaa kampaajalle, kesti yli 2 tuntia loppujen lopuks ja pikku neuvottelua välillä, leikkausta, föönausta, sumplimista.
Takaa tosiaan tummat alahiukset vaalennettiin ensiksi, ei ihan vaaleiksi vaan lämpimän ruskeiksi.
Tarkoitus oli saada hiukset vähemmän kirjaviksi. Näissä oli ainakin 4 eri väriä.
Alkuun tuli se hiusten leikkuu enkä ketale siinä vaiheessa toivonut tarpeeksi selkeästi että takaa ei ehkä tartte IHAN lyhyiksi vetää.
No se ehti vissiin leikata sit ennen kuin ehdin ajatella enkä sanonut selkeästi mitä haluan.
No nyt on kasvunvaraa ja paljon.
No mutta hän tosiaan häivytti sen hyvin tumman alaosan vaaleammaksi ruskeaksi.
Sitten pesu, ja vähän kuivausta jonka jälkeen Luximat hiuksiin eli pearly blonde ja iced coffee alas taakse.
Lopulta leikkausta, kuivausta, leikkausta, föönausta jne.
Aloin kieltämättä väsyä lopulta ja seuraava asiakas oli jo jonossa.
Hintaa koko operaatiolle tuli 110€ ja viluinen niska.
En ole tottunut tähän kylmyyteen niskassa.  :( Huoh!

No mutta jatkosuunnitelmat ovat sitten että Jossu et laita enää koko pehkoa punaiseksi eikä kestovärejä tummia mitään. Oma väri kasvakoon, siinä menee sitten seuraava vuosi pari taasen kasvatellessa sitä.
Kyllä mä pidemmästä tykkään mutta nyt oli hieman liian pitkäksi päässyt jo tukka.
Siitä yhtäkkiä lyhyeseen tukkaan niin huh! Tekee mieli alkaa kyselemään jotain pidennyksiä tähän jo.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Kauhea hiuskompleksi!

Huomenna se sit on. Aika kampaajalle klo 11. Kova on pohdinta nyt, mitä hiuksille aion teettää.
Lyhyeksi, puolilyhyeksi vaiko "vain" polkkamalli.
Mä en hirveästi nyt välitä pitkistä hiuksista, mutta en kovin lyhyttäkään halua mutta joku söpö pörröinen olis vaihteeks kiva.
Ja tuo juurikasvu alkaa jo olla sen verran pitkä, että jos kykenis leikkaamaan ihan lyhyeksi, vois lähteä niinku heti 0-pisteestä oman värin kasvatuksen.
Mä en toisaalta ole niitä kärsivällisimpiä hiusten kasvattajia kylläkään, joten en kauhean lyhyttä siis halua. Luulenpa siis että nyt en leikkauta tukkaa ainakaan niin lyhyeksi että joutuu kauheasti totuttelemaan niihin.
Luulenpa että leikkautan sillä lailla että joskus ensi keväänä olis taas pituutta kivasti näissä.
Johtuen hiuslaadustani en kauhean pitkää tukkaa välitä kasvattaa etenkään tasapitkänä.
Kauhea dilemma tai mikä lienee tästä nyt mulle tuli.
Tykkään monista puolipitkistä malleista ja muotikin kiinnostaisi.
Voi että kun mä odotan että päästään sen Suskin kaa tätä huomenna pähkäilemään!
Luulen että löydämme ratkaisun keskustelemalla leikkaustyylistä sekä väristäkin.
Raitoja varmaan haluan ja tuon punaisen häivyttämistä.
Juurikasvuun ei tule edelleenkään minkäänlaista värjäystä. Se saa kasvaa omanaan.
Raitoja voi laitattaa niihin silti vähän, ehkä Luximalla.
Tää on niin kiva stressi, tiedän että lyhyt hiusmalli pukee mua hyvin kyllä.
Ainakin omasta mielestäni. Eikä sen nyt tarvii olla mikään "poikatukka".

maanantai 16. syyskuuta 2013

Plan #1


Katselin peilistä todeten että aika pitkällä jo tuo juurikasvu jo on, josko siis pitkästä aikaa olisi lyhyiden hiusten aika. Punainen joka lähtee parhaiten kasvamalla, on otsatukassa vain 2-3 cm matkalla enää. Voipi siis olla niin että tää hiusmalli muuttuu kertalaakista ja mun hiusten hoitaminen ottaa suuren edistysaskeleen mm. kuivumisen kannalta ja hoidettavuuden suhteen. Mulla on ollut ennenkin lyhyt tukka tietysti ja tiiän kasvattamisen olevan pitkän projektin.
Nyt koetan siis lyhennyttää aika paljon kuitenkin sitä. Malli on vielä mietinnässä mut eiköhän se lienee olisi se takaa vähän lyhyempi "kanan perse" malli miksi toiset sitä kutsunevat. :D
Ylpeänä kohti "vaalentuvaa" omaa hiustani näin. Odotan jännityksellä. Juurikasvu on muutaman sentin pituinen jo.
En kai muuten leikkauttaisi tätä mutta latvat tuntuu aina kuivilta ja takkuisilta.
Ja hiukset on runsaat ja painavat. Pidän niitä joko auki tai kiinni. :) Enköhän mä jonkin uuden hyvän tyylin keksi, mietitään sitä sitten Suskin kera.


sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Muodonmuutosta taas suunnittelemassa

Ensi viikolla olis niinku sitten kampaajalle meno. Mielessä ollut leikkauttaa ja kerrostaa hiuksensa jälleen jotenkin. Tällä hetkellä tukkani on kuin lampun harja ja takkuinen pesun jälkeen.
Ei ole kovin montaa tyyliä mitä tässä nyt pitäisin.
Joko hiukset ponnarille tai muulla tapaa kiinni, tai sitten avonaiset. Auki ollessa tämä lämmittää kyllä kivasti, koska laihdutuksen takia oon aika usein viluinen etenkin töissä.
Mielessä pyörii sellainen visio, että jospa leikkaisi aika paljon lyhyemmäksi, värinpoisto tms. punaisille ja luximaa päälle. Jonkin verran sais alahiuksissa olla tummaakin.
Taidanpa kopsata yhden esimerkkikuvan visioni pääväristä tänne.

Eli oikealla on se luxima-sävy jota mä haikailen

Jotain tänne päin ainakin, joskaan ei juuri yksivärinen käy mieleeni. Ehkä jotain pinkkiä tai lilaa raitaa pastelleissa kans sinne joukkoon/väleihin.
Jännittää nähdä, mitä me Suskin kanssa keksitään loppujen lopuksi. Mutta koska oon blogin tehnyt projektistani ja lupaillut kasvattaa omaa väriäni jopa itsellenikin, niin eiköhän pitäne lupauksesta pitää kiinni. Myöskin haluan vältellä sitä että musta tulisi vanhan näköinen, joten samalla on menossa kaikkien aikojen tehokkain dieetti mulla. Haastetta siinäkin, ja myös siinä että haasteena on pysyä normaalimitoissa tulevaisuudessa.
Suoraan sanoen ei tuo tuhkanvaalea oikeasti ole mun ihotyypin ja vuodenaikani väri, mutta koska omakaan juurikasvu ei ole sen enempää mun vuodenaikani väriä, niin parasta on laittaa se mulle sopimaan. Mutta osa mun pitkistä latvoista tulee ainakin ohenemaan ja punaista pitää häivyttää nyt urakalla pois. Kellertävän vaalea ei sytytä, koska se ei ole tavoitteenakaan loppupeleissä. Nyt mulla sattuu sellaisia raitoja silti olemaan.
Haasteena tässä on tosiaan kevät-vuodenaikatyyppini vs. kesä-talviväreihin.
Musta tulee haamun näköinen tai haudasta nousseen näköinen, jos sattuu väärät värivalinnat.
Sekään ei ole tavoite.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Tilannepäivitystä

Jaahas, kyllä tää kasvatusprojekti hyvinkin vain jatkuu tässä. Mietinnässä nyt on pitäiskö jo heittää harmaampaa väriä tms. seuraavassa vaiheessa.
Hyvin se oma väri sieltä kasvaa.
Tajusin tässä kyllä, että mähän tulen todella näyttämään vanhemmalta kuin oon. Joten painonpudotus sai alkunsa 22.7 ja nyt jo -12,2 kg ellei -14 kg ole jo saatu pois. Hyvä hyvä!
Lähdin kaverin tulosten saattamana kokeilemaan Cambridgen VLCD-dieettiä. Voin kehua todella ja suositella sitä mikäli terveysasiat ovat sillä mallilla että mikään ei estä. Mulle tää on pelastus mielitekojen helvetistä. Mulle ei auta enää lautasmallineuvot. Ne on jo kauan sitten kokeiltu.
Mulla on psykologinen syy ainoastaan miksi syön liikaa ja herkuttelen.
18 vuotta oon ylipainosta kärsinyt, välillä laihduttanut ja sitten taas lihonnut.
Se sama ongelma mul on kuin tuhansillakin muilla. Ellei jopa miljoonilla...paremminkin.
Kohtaan niitä ongelmiani blogissa Camppauksella kuosiin enemmän.

Otatin joksikin aikaa tauon ripsipidennyksille myös joten meikkausta taas oon harrastanut.
Olen ollut vuosia vannoutunut Kanebo 38:n käyttäjä mutta se tuntuu jämähtävän nykyisin ripsiin liikaa. Voisin testata vaihteeksi jotain muuta n. 3 kk:n kuluttua koska en nyt raaski uutta mascaraa vielä jättää käyttämättä.
Käytän nyt Talikaa ripsieni hoitoon mutta en osaa sanoa onko sillä niiden kasvuun merkittävää vaikutusta. Jatkossa voisin kokeilla vastaavaa Oriflamen tuotetta.
Aion kyllä pidennykset ottaa taas jossain vaiheessa takaisin. Nyt on toki helpompi olla taas ilman niitä.
Omat ripset on hennot ja ohuet, eivät tunnu eivätkä kaiherra.
Toki oli outoa ettei oo pidennyksiä, mutta pidän nyt paussia ja testaan, tuleeko jatkossa mitään oireita vielä liimoista.
Nyt keskityn mieluummin hiuksiini, budjettiini ja laihdutukseen.

Koetan ladata suoraan iPhoneltani tuoreimmat kuvani juurikasvusta. Se ei ole tosiaankaan pahan näköinen mitenkään vaalealla hiuksella. En todellakaan pidä blondista tukasta ja on liian hailakan näköinen, en tiiä jos se oma harmaa olisi toisenlainen juttu sitten.
Tekisi mieleni jossain vaiheessa pätkäistä tukkaa lyhyemmäksikin.






Pehkon juuri



Puoliblondi?

Jaahas, ei tainnut varmaan tallentua mun tekstini. Tässä on nyt koko tukkakin sitten kuvattuna.
En halua enää palata täys blondiin jota 1 v. sitten harrastin. Helpompaa oli itse värjätä koko tukka blondiksi mutta oon alkanut käydä kampaajalla väsyttyäni omaan läträykseeni.
Mutta tykkään toisaalta tästäkin hiusvärimallista. Det passar bra.
Ihan kiva, mutta blondi väri ei jotenkaan korosta mun piirteitä. Moni sanoo että kasvoni ns. häviää.
Mutta siinä kaikki tältä erää. Katsellaan taas. Mä meinasin oikeasti jo alkaa kyllästymään tähän projektiini välillä.
Ehkäpä se siitä vielä suttaantuu.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Päivitystä

En ole tosiaan ollut nyt aktiivisimmillani, on paljon muuta juttua juttua ollut. Siihen nähden harmaat hapset tuntuneet sivuseikalta.
Katsellaan nyt, miten tää pehko tässä kasvaa. Tykkään toki olla brunettikin, mutta se juurikasvu...
Kampaajalle meno olisi edessä elokuussa tod.näk. ja mietin jo millaista kampausta pomon bileisiin voisi ajatella.

Mutta hiukset kasvaa ja harmaa tyvikasvu myös. Epäilin että se mua saattaa vanhentaa, koska tuota massaakin on tarpeeks kropassa. Laihdutuksen aloitin myös.
Tahtoisin tosiaan näyttää paljon nuoremmalta kuin näytän.

Nähtäväksi jää, millaisiin ratkaisuihin jatkossa tulen. Tällä haavaa kai annan sen taas kasvaa ja katsotaan kampaajalla, josko niitä raitoja vaan laittais vai mitä. Tällä hetkellä sen suhteen ei oo mitään ideaa päässä. Kirjoitankin tätä nyt kausiluontoisesti.
Myönnettäköön, että into kirjoittaa on kyllä vähissä ollut vaikka mielessä on ollutkin kyllä päivittää tätä blogia. Pitäisi ottaa kuva nyt hapsien nykytilanteessa.


keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Eletään kesäkuun puoliväliä kohta ja juurikasvua katselen harva se päivä kun muistan vaan. Harva se viikko katselen ja ihmettelen, mitä sieltä ilmestyy.
Yhä vaan vaaleampi kasvu näkyy ja oma hiusväri hädin tuskin enää joukosta erottuu.
Aina välillä herää epäilys, tuleeko musta ikäistäni paljon vanhemman näköinen ja rumempi kenties.
Mutta pitäähän se kokeilla.
Totuus on vain se, että olen harmaantunut ja luulen viimeisten vuosien edistäneen sitä vielä rutkasti lisää.
En ole aivan varma miten harmaat isällä oli tässä iässä hiukset, mutta mä muistan isän aina olleen harmaahiuksinen.
Hänelläkin silti oli vielä meidän synnyttyä sitä tummaakin väriä.

Paljastan tämänkin, hankin sellaisen tökötin kuin FormMel. En ole vielä sitä kokeillut, mutta sen pitäis "palauttaa" omien hiusteni väri mainoksen mukaan.
Miten lienee, en ole vielä kokeillut. Ilmeisesti se jotain tekeekin hiuksille ja muuttaa väriä, mutta päätin nyt ensin testata siedänkö kantaa harmaitani edes tällä ikää.
Halusin olla kuitenkin rohkea ja lähteä tähän projektiin.

Edelleen se perimmäinen syy tähän oli, että olen kyllästynyt värjäämään pehkoani punaiseksi ja milloin minkäkin väriseksi.
Ja toinen yhtä tähdellinen syy on ollut se, että haluan kohdata itseni myös ulkoisesti jo ajoissa sellaisena kuin olen. Ottaa jokainen iän tuoma muutos vastaan luonnollisena.

Työkaverini joka on kohta 62-vuotias, hänkin on aika harmaahiuksinen mutta hän värjää tukkaansa säännöllisesti ja on muutenkin nuorekas. Käy tehokkaissa jumpissa joissa mäkin teen lähes kuolemaa!
Hän sitten sanoi yksi päivä että älä nyt vielä anna harmaiden kasvaa...

En mä tätä ehkä muuten tekisi kuin että tää on ollut muotiakin viimeaikoina. Rehellisesti sanoen.
En edelleenkään ole varma, näyttäisinkö hyvältä sen tukan kanssa.
Lataan kännykältäni nyt muutaman kuvan ja liitän blogiin nähtäväksi, miltä juurikasvu on näyttänyt.

Haluan toki rohkaista muitakin nuorena harmaantuneita kohtaamaan asian luonnollisena eikä kauhistellen. Toivon että joku voisi blogini avulla rohkaistua jopa elämään harmaiden hiustensa kanssa nuorena.
Harmaantumista kun on pidetty vanhuuden merkkinä, unohtaen että hyvin monet saavat harmaansa paljon paljon nuorempina. Moni yli 20-vuotias saa jo muutaman harmaan hapsen. Harvempi silti alle 30-vuotiaana on täysin harmaantunut. Joskus silloin tähän on joku muu syy kuin luonnollinen iän mukainen harmaantuminen ja siihen voinee auttaa jokin hoito, josta en itsekään tiedä.

Olen tähän mennessä ollut kummajainen joillekin kun julistin kasvattavani omaa väriäni.
Joillakin tuskin oli aavistustakaan että mulla on harmaita hiuksia.
Kun jotkut harvat tuttavani eivät värjää hiuksiaan ja oma väri on luonnollinen, ajattelin että mullakin on sitten oikeus olla harmaahapsinen, koska se on nykyinen värini.
Läheneehän se 40 vuotta vielä sieltä. Vajaan 3 v. jälkeen.

No, mä aionkin olla silti nuorekas harmaahapsi. Tukkamalli ei tule olemaan mikään vanhanaikainen, aion käyttää nuorekkaita kampauksia. Sävyttämistäkään en aio poissulkea enkä raidoittamista.
Ajatuksissa oli erilaiset tehosteraidat kuten musta, ehkä valkoinen ja liila. En ole koskaan tykännyt pitää yksiväristä tukkaa.
Mulla oli reilu puoli vuotta punaisetkin hiukset, mutta väsyin värjäämiseen ja hiukset kärsivät jatkuvasta värjäämisestä. Välillä laitoin punaiseen tukkaan piristykseksi raitoja itse.

Nyt varasin maanantaiksi ensi viikolle kampaamosta ajan raidoitukselle, mutta ehdin tänään itse laittamaan juurikasvuahdistuksissani ne raidat. No, me mietitään sit ehkä jotain muita värejä siellä...
Kun laitoin punaisen päälle kullanruskean, oli tuloksena merkillinen punaruskea. Nyt kun juurikasvu alkaa olemaan yhä pitempi, alkoi se näyttämään varsin tunkkaiselle tätä väriä vasten.
Ei onnistunut ruskealla peittää se punainen kirkas väri valitettavasti. Oon ollut vuosia vähän tee-se-itse kampaaja, joka ei hirveesti väriopeista tiiä mutta on kampaajilta kuullut miten taittaa vaalennetun tukan värejä pois keltaisesta. Muuten mä kokeilen ihan itse, miltä näyttää värjäykseni ja aika usein oon onnistunut saamaankin ihan kivoja värejä, sävyjä ja raitoja.

Joskus kun vetäisin värinpoiston tummennettuun tukkaan, tulos oli valehtelematta kusenkeltainen.
Jouduin sen vuoksi lähtemään kampaajalle, joka taittoi lilalla sävyllä sen keltaisuuden pois. Tämä kampaaja tosin vain tutulleni ihmetteli miksi mä blondasin tukkani, kun ei se väri sovi mulle yhtään...
Tästä on noin kolmisen vuotta.



Tässä pari päivän otosta. Värjäsin myös kulmat ja kävin ripsihuollossa. :) Ei huono päivä.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Projekti alkaa nyt

Eli nyt on kasvanut semmoinen 1 cm tyvikasvu mulle. Olen innolla oikein odottanut, koska saan taas nähdä luonnolliset ja kiiltävät harmaat haiveneni. Niitä ei voi olla huomaamatta edes värjäyksen läpi, sitä kirkasta hopeata.
Katselin joskus hieman ennen vappua yövuorossa peilikaapin loisteputken valossa peilikuvaani havaiten pienen hopeisen välkähdyksen.
Olin jo huhtikuussa suunnitellut, että alan kasvattamaan omaa hiusväriäni, mutta vielä olin taipunut lopulta punaiseen liukuvärjäykseen. Vähän silti harmitti, koska alan olla kyllästynyt tähän punaiseen hiusväriin.
Muutenkin tuntuu työläältä aina värjätä ja vahdata sitä juurikasvua. Aiemmin suhtauduin itsekin siihen kauhulla.
Mä oon itseasiassa vuosia koettanut tätä samaa että kasvattaisin omaa hiusväriäni, mutta en keksinyt millä värillä se näyttäis parhaimmalta. Kokeilin blondina oloakin, koska todennäköisesti olen joskus vielä ihan vaaleapäinen kuten isänikin.
Mielestäni tumma hius on kauniimpi, kuin vaalea. Tumma pitkä hius on kauniimpi.
Tummahiuksiset kaunottaret ovat kauniimpia kuin blondit mielestäni. Vaikken mikään "lepakko" olekaan.
Minuun vetoaa muutenkin paremmin tummat miehet kuin blondit. Toki rakastuminen taas on oma juttunsa, sen suhteen moni muukin ratkaisee kuin pelkkä hiusväri tai ulkonäkö.

Liitän tähän oheen vielä kuvan siitä missä mennään tänään 13.5.2013.


Mietin jo, aionko laittaa korostusraitoja esim. mustilla sekä helmiäisenvaaleilla raidoilla. Kuulostaa hienolta. Suomessa on alkanut harmaiden vallankumous muutenkin.
Vaikka edelleenkin tuntuu, ettei kovin moni niitä hyväksykään.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Harmaiden hiusten kasvatusprojektini

Olen nainen 37 v., jolta bongasi kampaajakaveri ekat harmaat haivenet ollessani n. 21-22 v. Itse en olut ennen sitä niistä mitenkään tietoinen.
Aloin huomata niitä tästä eteenpäin välillä useampia, mutta ei niitä kovin paljon vielä alle kolmekymppisenä ollut. Vaaleilla raidoilla pärjäsin, niillä niitä sai piiloon.
Oikeastaan vasta 4-5 v. viimeisen vuoden aikana on alkanut selkeästi harmaantuminen kunnolla.
Juurikasvuongelmat tulevat aina vastaan, joka kuukausi.
Juuresta pilkistää kiitettävä määrä hopeanharmaita haivenia.
Monta vuotta olen tässä henkisesti valmistautunut harmaantumiseen ja miettinyt, josko lopettaisin hiusten värjäämisen joskus yli 45-vuotiaana tai 50-vuotiaana.
Tulevaisuus näyttää lohduttomalta, koska saisi monista syistä kasvattaa omaa hiusväriäni.
JOUDUN käyttämään luonnottomia värejä, joita ei oikeasti kenellekään kasva luonostaan.
Taistelemaan luonnollisuutta vastaan.

Onko tämä mitenkään verrattavissa kulmakarvojen nyppimättömyyteen ja siihen että ei ajelisi alapään karvoja tai säärikarvoja? Tavallaan voisi olla, mutta kuitenkaan ei.
Koska olen vuosia värjäillyt tukkaani lähinnä luonnollisen värisellä ruskealla, myös blondausta kokeilin, päädyin jälleen luonnottoman punaiseen joka kuulemma sopii mulle kuitenkin.
Mutta hiusten latvat eivät kestä itsevärjäystä jota olen suosinut rahapulassa.
Vaikka miten värjäisin tukkaani, aina se harmaa puskee sieltä tasaisen varmasti vaan esille.
Luonto näyttää jälleen voimansa.
En pysty juuri paljoa vaikuttamaan, minkä värinen tukka on, vain lyhyen aikaa senkin ja niin kauan kun värejä on saatavilla.

Luin vanhaa mielipideketjua iltalehdestä liittyen harmaantumiseen.
Hirveän moni itseäni vanhempi ei kykene hyväksymään, että harmaantuu. Jopa 60-vuotiaatkin taistelevat vastaan.
Sen sijaan nuoremmat naiset ovat antaneet (jotkut ketjussa) harmaiden kasvaa vain.

Nyt tuntuu kuitenkin se harmaahiuksinen trendi valtaavan sen verran että jotkut jopa värjäyttävät tukkansa harmaaksi.
Eikä se näytä ihan tuosta vain häviävän poiskaan. Suomeen se on vähitellen alkanut myös tänävuonna rantautumaan, kun se oli jo 2010 jenkeissä.

Katselin eräs yö juurikasvuani taas työpaikalla potilashuoneessa pelkän peilikaapin loistelampun loisteessa. Juuri loisti sieltä kuin timantti tai hopea.
Tajusin, että nämähän hiukset todella ovat hopeisen harmaita, ei mitään rumia harmaita.
Olin lapsena toivonut olevani vaaleahiuksinen, vastaakohan tämä sitä luonnollista blondiutumista?
Toisten hiukset taasen tummuvat vanhemmiten...

Olen vuosia tehnyt työtä valmistautuakseni siihen, että jonain päivänä todella ne harmaat tulevat esille.
Mietin, että enhän mä ole edes kasvoiltani niin vanhan näköinen ja ryppyinen juurikaan, ehkä hiusten väri vanhentaa, mutta voin vähän sävyttää ja raidoittaa niitä.
Kokeilen edes, miltä näyttäisin noinen haituvineni.
Hiukset ovat edelleenkin paksut ja vahvat, sekä runsaat.
Mun harmaat eivät ole rumat, ne ovat kiiltävät ja hopeiset.
Ajattelin ottaa projektin nyt vastaan ja jättää piilottelu sikseen. Rohkeasti.
Itse en ole kyllä ihaillut koskaan kenenkään harmaita vaan pitänyt niitä aiemmin inhottavina värivirheinä kun oon katsellut juurikasvuja. Ajatellut miten se vanhentaa.
Jospa saisin asenteeni muutettua ja hyväksyttyä lopulta itseni sellaisena kuin olen.
Ihan itseni puolesta, koska mulla on herkkyyttä jonkin verran kemikaaleille ja kaupan väreissä etenkin on sitä PPD:tä.
Myös jatkuva värjääminen tuntuu vaivalloiselta kovin.

Haluan rohkaista teitä naisia muitakin hyväksymään itsenne ja harmaanne.