tiistai 22. lokakuuta 2013

Voi apua miten ihana aihe jälleen!

Tuli taas puheeksi työkavereiden kanssa hiusten väri lounastunnilla. Ekaa kertaa oikeastaan oikein keskusteltiin aiheesta.
Eräällä heistä on ollut musta tukka aina, mutta nyt harmaantunut ja joutuu värjäämään aina juurikasvun vuoksi tai juurikasvua.
Yhdellä on ilmeisesti samanlainen maantien harmaa kuin mullakin, hänkin värjää vaaleaksi.
Kyselin että näyttääkö hiiukseni harmailta.
Kukaan ei sellaista myöntänyt. :)
Totta puhuen ei se harmaus ole niin pahan näköinen tuossa omassa hiuksessani.
Näyttää kuulemma haalistuneelta vaalealta väriltä tuo mun juurikasvu.
Onhan sekin tulkinta, mutta harmaa on haalistuneen näköinen hius.
Mä sanoisin että harmaannun nätisti ja huomaamattomasti näköjään.
Juurikasvut on pahoja ja törkeen näköisiä, joten tarvitsin kampaajan avukseni valitsemaan oikean sävyisen värin hälventämään sitä selkeää juurikasvua.
Se on onnistunut. En ehkä sittenkään oo turhaan heihin turvautunut.
Nautin siitä, että oma hiusvärini kasvaa ekaa kertaa vuosiin ja missä se kauhea harmaa on?
Harmaata mulla kasvaa nätisti metallinhohtoisessa sävyssä, mutta ei se niin hirveä asia ole, koska noin puolet hiuksista tuntuvat jo tuon värin saaneen.
En halua enää värjätä hiuksiani, koska juurikasvut on järkkyjä tässä tukassa.
Ja hiukset kärsii tavattomasti.
Tietysti raitoja varmaan tuun ottamaan jne. Luxima- sävyjä mutta nyt ei vedä mikään ruskea saati punainen eikä blondikaan niin kauheasti.
Pakko se on vaan uskoa että "luontoäiti" tietää mikä väri sopii ihoni väriin.
Olen niin monia vuosia väreillä lätrännyt että on jo aikakin antaa hiusten kasvaa ja olla mitkä ovat.
Jankutan varmaan samaa koko aika, mutta mulle tää on hieno juttu.
En oo ihaillut koskaan omien hiuksieni väriä näin saati ollut innoissani niistä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti