Eletään kesäkuun puoliväliä kohta ja juurikasvua katselen harva se päivä kun muistan vaan. Harva se viikko katselen ja ihmettelen, mitä sieltä ilmestyy.
Yhä vaan vaaleampi kasvu näkyy ja oma hiusväri hädin tuskin enää joukosta erottuu.
Aina välillä herää epäilys, tuleeko musta ikäistäni paljon vanhemman näköinen ja rumempi kenties.
Mutta pitäähän se kokeilla.
Totuus on vain se, että olen harmaantunut ja luulen viimeisten vuosien edistäneen sitä vielä rutkasti lisää.
En ole aivan varma miten harmaat isällä oli tässä iässä hiukset, mutta mä muistan isän aina olleen harmaahiuksinen.
Hänelläkin silti oli vielä meidän synnyttyä sitä tummaakin väriä.
Paljastan tämänkin, hankin sellaisen tökötin kuin FormMel. En ole vielä sitä kokeillut, mutta sen pitäis "palauttaa" omien hiusteni väri mainoksen mukaan.
Miten lienee, en ole vielä kokeillut. Ilmeisesti se jotain tekeekin hiuksille ja muuttaa väriä, mutta päätin nyt ensin testata siedänkö kantaa harmaitani edes tällä ikää.
Halusin olla kuitenkin rohkea ja lähteä tähän projektiin.
Edelleen se perimmäinen syy tähän oli, että olen kyllästynyt värjäämään pehkoani punaiseksi ja milloin minkäkin väriseksi.
Ja toinen yhtä tähdellinen syy on ollut se, että haluan kohdata itseni myös ulkoisesti jo ajoissa sellaisena kuin olen. Ottaa jokainen iän tuoma muutos vastaan luonnollisena.
Työkaverini joka on kohta 62-vuotias, hänkin on aika harmaahiuksinen mutta hän värjää tukkaansa säännöllisesti ja on muutenkin nuorekas. Käy tehokkaissa jumpissa joissa mäkin teen lähes kuolemaa!
Hän sitten sanoi yksi päivä että älä nyt vielä anna harmaiden kasvaa...
En mä tätä ehkä muuten tekisi kuin että tää on ollut muotiakin viimeaikoina. Rehellisesti sanoen.
En edelleenkään ole varma, näyttäisinkö hyvältä sen tukan kanssa.
Lataan kännykältäni nyt muutaman kuvan ja liitän blogiin nähtäväksi, miltä juurikasvu on näyttänyt.
Haluan toki rohkaista muitakin nuorena harmaantuneita kohtaamaan asian luonnollisena eikä kauhistellen. Toivon että joku voisi blogini avulla rohkaistua jopa elämään harmaiden hiustensa kanssa nuorena.
Harmaantumista kun on pidetty vanhuuden merkkinä, unohtaen että hyvin monet saavat harmaansa paljon paljon nuorempina. Moni yli 20-vuotias saa jo muutaman harmaan hapsen. Harvempi silti alle 30-vuotiaana on täysin harmaantunut. Joskus silloin tähän on joku muu syy kuin luonnollinen iän mukainen harmaantuminen ja siihen voinee auttaa jokin hoito, josta en itsekään tiedä.
Olen tähän mennessä ollut kummajainen joillekin kun julistin kasvattavani omaa väriäni.
Joillakin tuskin oli aavistustakaan että mulla on harmaita hiuksia.
Kun jotkut harvat tuttavani eivät värjää hiuksiaan ja oma väri on luonnollinen, ajattelin että mullakin on sitten oikeus olla harmaahapsinen, koska se on nykyinen värini.
Läheneehän se 40 vuotta vielä sieltä. Vajaan 3 v. jälkeen.
No, mä aionkin olla silti nuorekas harmaahapsi. Tukkamalli ei tule olemaan mikään vanhanaikainen, aion käyttää nuorekkaita kampauksia. Sävyttämistäkään en aio poissulkea enkä raidoittamista.
Ajatuksissa oli erilaiset tehosteraidat kuten musta, ehkä valkoinen ja liila. En ole koskaan tykännyt pitää yksiväristä tukkaa.
Mulla oli reilu puoli vuotta punaisetkin hiukset, mutta väsyin värjäämiseen ja hiukset kärsivät jatkuvasta värjäämisestä. Välillä laitoin punaiseen tukkaan piristykseksi raitoja itse.
Nyt varasin maanantaiksi ensi viikolle kampaamosta ajan raidoitukselle, mutta ehdin tänään itse laittamaan juurikasvuahdistuksissani ne raidat. No, me mietitään sit ehkä jotain muita värejä siellä...
Kun laitoin punaisen päälle kullanruskean, oli tuloksena merkillinen punaruskea. Nyt kun juurikasvu alkaa olemaan yhä pitempi, alkoi se näyttämään varsin tunkkaiselle tätä väriä vasten.
Ei onnistunut ruskealla peittää se punainen kirkas väri valitettavasti. Oon ollut vuosia vähän tee-se-itse kampaaja, joka ei hirveesti väriopeista tiiä mutta on kampaajilta kuullut miten taittaa vaalennetun tukan värejä pois keltaisesta. Muuten mä kokeilen ihan itse, miltä näyttää värjäykseni ja aika usein oon onnistunut saamaankin ihan kivoja värejä, sävyjä ja raitoja.
Joskus kun vetäisin värinpoiston tummennettuun tukkaan, tulos oli valehtelematta kusenkeltainen.
Jouduin sen vuoksi lähtemään kampaajalle, joka taittoi lilalla sävyllä sen keltaisuuden pois. Tämä kampaaja tosin vain tutulleni ihmetteli miksi mä blondasin tukkani, kun ei se väri sovi mulle yhtään...
Tästä on noin kolmisen vuotta.
Tässä pari päivän otosta. Värjäsin myös kulmat ja kävin ripsihuollossa. :) Ei huono päivä.

